Muutamia merkintöjä suvun musikaalisista edustajista

Ajattelin kertoa teille lyhyesti muutamasta suvun jäsenestä, joilla on edellä esiteltyjen lisäksi elämänura musiikin alalla tai merkittävämpää musiikkiharrastusta.

Aloitetaanpa ensin Henrikeistä ja Konstantin Sarlinista. Keskityn tässä nyt vain Konstantinin jälkeläisiin sillä tekosyyllä, että hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 190 vuotta.

Henrik Sarlinilla (1781 – 1835), joka siis toimi Wiitasaarella kanttorina ja lukkarina, kerrotaan olleen musikaalisia taipumuksia ja kaunis lauluääni. Hänen ensimmäinen poikansa, Karl Henrik (1822 – 1843), josta tuli isänsä seuraaja vain 17 vuotiaana oli Konstantinin kertoman mukaan taitava viulunsoittaja, joka ”pani iltamissa liikettä tanssijoitten koipiin soitollaan”.

Konstantinin (1826 – 1914) ura Wiitasaarella alkoi seurakunnan weisunjohtajana, johon hänet kutsuttiin veljensä yllättävän kuoleman jälkeen. Lukkarikoulutukseen sisältyneen laulukokeen hän suoritti Fredrik Paciukselle. Konstantinin instrumenttina oli myös viulu, ja mm. 1845 hän oli Kuopiossa säestämässä viulullaan virsiä J. V. Snellmannin ja teologi Julius Bergin kaksoishäissä.

konstantin_sarlin_ja_henrik_kahelin– Lapsilleen Konstantin antoi rikkaan musikaalisen kasvatuksen. Konstantinin ensimmäisen vaimon Amandan, musiikkiharrastuksista en ole löytänyt mainintoja, mutta Amandan veli Karl Henrik Kahelin (1832 – 1905) oli taitava viulisti, opiskeli Paciuksen johdolla ja soitti opiskeluaikanaa eri orkestereissa. Karl Henrik oli myöhemmin Jyväskylän Lyseon rehtori ja opetti siellä matematiikkaa ja luonnontieteitä. Hän piti loppuun asti yhteyksiä Konstantinin kanssa ja oli hänen tukenaan taloudellisten vaikeuksien ja oikeudenkäyntien aikana.

– Tästä ensimmäisen lapsikatraan jälkeläisista nuorin eli Elin (1862- 1948) opiskeli musiikkia ja toimi ruotsinkielen, piirustuksen ja laulun opettajana Jyväskylän suomalaisessa tyttökoulussa ja Kajaanin tyttökoulussa.

Schlüter

Elin Sarlin (Schlüter), puolisonsa Lasse Schlüter ja lapsensa

– Elinin poika Lasse Utsjoki (1893 – 1957) on myös tullut tunnetuksi musiikin alalla. Hän oli varsinaiselta ammatiltaan toimittaja, mutta sen lisäksi hän oli taiteilija, viuluniekka, yleisöjuhlien esiintyjä, säveltä ja sanoittaja sekä musiikkipedagogi. Hän sävelsi useita kuorolauluja ja toimi kuoronjohtajana.

Lassen sävellyksiä (linkki Youtubeen):
Mä vartiossa seison
Tuulia tuu

– Konstantinin kolmas vaimo Margaretha Granberg (1843 – 1886) oli samoin musikaalinen. Hän soitti taitavasti pianoa ja opetti lapsilleen laulua.

Pojista otan tässä esiin Knutin (1882 – 1923), joka oli paitsi musikaalinen myös kirjallisesti lahjakas ja teki uransa lehtimiehenä sekä oli taitava puhuja, runoniekka ja järjestömies.

Knut Sarlin

Hän pystyi jo pienenä soittamaan pianolla korvakuulolta moninaisia säveliä ja lauloi perheen lapsikuoroissa. Myöhemmin hän – aktiivisena järjestömiehenä – oli mukana monien kuorojen toiminnassa, järjesti konsertteja ja toimi mm. Aino Acktén apuna tämän järjestäessä Savonlinnan oopperajuhlia.

– Konstantinin ja Margarethan lapsista Dagmar (1871 – 1948) teki upean kansainvälisen uran konserttilaulajana. Omaelämänkerrassaan ”Kaiu Suomen laulu” Dagmar Hagelberg-Raekallio kertoo lämpimästi kotinsa sekä Kahelinien perheen vaikutuksesta ja kannustukseta. Hän sai opiskella laulua aikansa parhaiden opettajien johdolla. Kertoman mukaan isä Konstantin ei olisi sallinut tyttärelleen opperalaulajan uraa, mutta konsertointi oli jo hyväksyttävämpää.

Dagmar1_minJo ensimmäisistä konserteista lähtien Dagmar sai hyvän vastaanoton. Stipendin turvin hän pääsi opiskelemaan Pariisiin. Vuonna 1907 hän piti (ensimmäisenä suomalaisena esiintyjänä) konsertin, jossa ulkolaisten mestarisäveltäjien teoksia esitetään suomenkielelle käännettyinä.  Ja nämä kääntäjät olivat aikansa parhaita kirjailijoita ja runoilijoita (Hilja Haahti, Paavo Cajander, Eino Leino jne).

Neljän vuoden intensiivisen konsertoinnin jälkeen Dagmar lähti opintomatkalle Keski-Eurooppaan. Sen jälkeen hän jatkoi konsertoimista Suomessa ja teki myös konserttimatkan Saksaan ja Unkariin, joissa vastaanotto on kiittävä. Viron tehdyn konserttimatkan jälkeen hän joutui kilpirauhasleikkaukseen, jonka yhteydessä äänijänteen vaurioituvat. Tämän jälkeen hän jatkoi uraansa laulunopettajana, ensin Helsingissä ja sitten Viipurissa.