~ Bernhard Kristfrid Sarlin

BK-Sarlin Bernhard Kristfrid 1827-1906_1

Bernhard Kristfrid Sarlin syntyi Viitasaarella Jurvasalon rälssitilalla 13.04.1828.

Kävi koulua Kuopiossa. Opiskeli Helsingin yliopistossa. Vihittiin papiksi 25.05.1850 Porvoon vanhassa tuomiokirkossa.

Sai jo opiskeluaikana vaikutteita herännäisyydestä, joka vahvistui hänen uskokseen. Myöhemmin Nilsiässä tutustui Paavo Ruotsalaiseen.

Kirkkoherran apulainen Viipurissa 1850-1851. Siirtyi Nilsiän seurakuntaan esipapin apulaiseksi. Pyhäkoulutyö aloitettiin 1855.

Siirtyi 1857 Rautalammille aluksi kirkkoherran sijaiseksi.

Tuusniemen pitäjänapulainen ja kirkkoherra 1860-1875. Jatkoi aktiivisesti pyhäkoulutyötä.

Olot vaikeat 1860-luvulla: uuden kirkon rakentaminen, vanhan pappilan korjaus, uuden virkatalon rakentaminen, katovuodet. Puoliso menehtyi 25.05.1868.

Valkealan kirkkoherra 1875-1891. Jatkoi täälläkin pyhäkoulutyön kehittämistä.

Mikkeli kirkkoherra 1891-1906.

Suomensi uskonnollista kirjallisuutta.

Edustaja kirkolliskokouksissa; työskenteli niiden asettamissa virsikirja- ja katekismuskomiteoissa.

Katso tarkemmin:

Esko Alho: B. K. Sarlin pyhäkoulumiehenä. Suomen pyhäkouluyhdistys, 1965.

Onni Kurvinen: Suomen uskontopedagoginen tutkimustyö 1808 – 1918.

Släkten Sarlin från Sjundeå-Viitasaari. Bernhard Kristfrid Sarlin En märkesman. Sukuseura Sarlinin julkaisuja 1.

Bernhard Kristfrid Sarlin genomgick oftanämnde skola och gymnasium, tod student-, präst- och pastoral-examen med beröm. Tjänstgjorde som t.f. i Viborg, Nilsiä och Rautalampi, valdes sedan till kyrkoherde i Tuusniemi, derefter till Walkeala och slutligen till St. Michel, der han lefver och verkar vid nästan fulla krafter som 74 år gammal. Redan som ung väckt till andligt lif har det varit honom förunnadt att äfven i det yttre begåfnad med stor framgång arbeta för själavården under sin 50-åriga prästtid. Han har äfven ifrigt arbetat för söndagskolan och lyckats göra denna del af lekmannaverksamheten välsignelsebringande och lärarene till verkliga pedagoger genom en gång hvarje månad hållna sseminarieöfvingar med dem. Dessutom har han utgifvit och delvis öfversatt många värdefulla skrifter, deribland C.O. Rosenii arbeten, som äro mycket spridda bland folket och hans egen ”Kateketik” som är afsedd för folk- och söndagsskolan. (Stiftsmatriklarna utreda resten). Kontraktsprost och ledamot af 2:na ordnar. – Han är lång till växten och fetlagd som fadern var, har utprägladt bestämd karaktär och ordningssinne, största samvetsgrannhet i lefvernet och oförbrutet flitig, hvilka egenskaper verka derhän, att han ibland förefaller sträng och fordrande, isynnerhet som hans ”hustyrann och pädagogiska samvete” (som han skämtsamt benämner sin exemplariska och milda dotter maria) hängifvet sträfvar att bortklema fadren. Han har lidit af flere års sjuklighet, sorger och nöd under mannaåldern, men står i dag som är trots sina 74 år oböjd, som åldriga furan i stenbunden mark.

Lähde: Viitasaaren kanttorin Konstantin Sarlinin pojallensa kihlakunnantuomari Julius Sarlin-Sarasteelle tekemä esitys Sarlinin ja Schiöneman’in suvuista. Lepola 1911.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s